Pages

2014-03-02

Leppoisa lauantai

Tulin kotikotiin nauttimaan viimeisestä viikonlopusta ennen töiden alkua. Seniorisukupolvi on jokavuotiseen tapaansa kuukauden verran talvea paossa etelän lämmössä, ja sain koko talon vain itselleni. Jääkaappi oli perjantaina tottakai harmillisen tyhjä, ja taisin tehdä pienet överit Prismassa viikonlopun evästä hakiessani. Siitä on nimittäin edelleen noin 75 % jäljellä... Noh, eipähän tarvitse huomenna töiden jälkeen käydä kaupassa! Otin ilon irti uunista ja laitoin lohta ja uunijuureksia, noms.

Lauantaiaamuna mulla ei ollut edes kelloa soimassa. Heräsin silti jo ennen yhdeksää :) Kipusin yläkertaan ja otin mukavan röhnötysasennon nojatuolissa, laitoin telkkarista aamuhömppää pyörimään ja aloin lueskella blogipäivityksiä. Meikäläinen taitaa olla vaativa asiakas, kun mielestäni suurinta osaa seuraamistani blogeista päivitetään ihan liian harvoin - tahtoo lisää luettavaa! :D

Taustatelkkuohjelmana pyöri ensin luonto-ohjelma villisioista, mistä tuli vahvat saksavibat. Siellä kun metsäretkillä usein näkee noita villisikojen mylläämiä aukioita :) Saksaolojen tehostamiseksi heti perään alkoi Familie Dr. Kleist. Ihan tuntematon ohjelma mulle, mutta saksan sulosointuja kuultuani jämähdin heti kanavalle. Sinänsä mua ei kiinnosta tollanen saippua, mutta kuuntelen aina mielelläni saksankielisiä ohjelmia ja katselen maisemia. Jakso oli söpön romanttinen ja tulikin aika ikävä kultaa. Lisäksi aloin pikkasen ikävöidä miehen vanhempia. Miehen isä on myöskin lääkäri, ja äiti puhuu ihan samalla tavalla kuin yksi sarjan hahmoista. On ihan mahtavaa, että mut on heidän perheessä otettu niin hyvin vastaan. Erityisesti miehen äiti suorastaan hemmottelee mua - kaipa oon jollain tavalla oman tyttären korvike, kun heillä on vain poikia :) Noh, heidätkin näen taas huhtikuun alussa kun menen Saksan kotiin miehen synttäreille!

Kovin kauaa en ehtinyt telkkua tuijotella ennen kuin pappa (eli isänisä) soitti ja päätettiin mennä yhdessä lounaalle. Mamman kuoleman jälkeen pappa syö melkeinpä joka päivä ulkona, kun ei itse ruuanlaitosta välitä, ja ruokkii aina mielellään myös meitä lapsenlapsia. Papan kanssa tulee yleensä käytyä jossain underground-ruokamestoissa. Vai onko ihan yleisessä tiedossa, että esimerkiksi Halpa-Hallissa on lounasravintola?

Papalle on ikää kertynyt jo 87 vuotta ja ukko kertoileekin mielellään tarinoita vuosien varrelta. Kerroin maanantaisesta laskettelukokemuskestani, ja pappa vastavuoroisesti kertoi miten hän nuoruudessaan harva se talvi teki lasketteluretkiä mm. Itävaltaan.



Valokuvakatsauksen perusteella nesteytyksestä on urheilumatkoilla huolehdittu asianmukaisesti, ja seuraakin näkyy olleen mukana ;) Stroh Rum -pullo on edelleen ihan saman näköinen, pitääkin näyttää saksakamuille, kun taas tehdään Feuerzangenbowlea ^^ Eniveis, ruoka oli oikein makoisaa, jälkkärit ja kaikki. Ruokapöydästä suunnistin vanhan ystäväni kanssa ehkä maailman parhaaseen uimahalliin



Opiskelijana pääsen 2,80 eurolla pulikoimaan moneen eri altaaseen, saunomaan kahteen normaaliin ja yhteen höyrysaunaan, hyppimään hyppytornista, vesijuoksemaan, lekottelemaan porealtaassa, pulahtamaan avantomaiseen kylmäaltaaseen tai vaikka laskemaan vesiliukumäkeä. Ei paha! Turussa sama lysti maksaa 5 euroa/kerta, eikä Imppari remontoitunakaan vedä vertoja Porin uudelle uimahallille.

Saksassa käyn uimassa aika harvoin. Kaikki hallit lähiseudulla on aika pieniä ja olemattomia, eikä käytännössä missään ole saunaa! Vilukissana tarvitsisin sitä ehdottomasti. Parissa hallissa on kyllä saunatilat, mutta niihin pitää helposti maksaa 10 euroa sisäänpääsymaksua, mitä mun liikuntabudjettini ei kestä. Kesällä käyn kyllä maauimalassa, kun aurinko paistaa riittävän lämpimästi korvatakseen saunan.

Uiskentelun jälkeen lähdettiin kaverini kanssa yhdessä tämän lapsuudenkotiin syömään. Ollaan suurin osa elämästämme asuttu naapuritaloissa - vaikka oltaisiin vaihdettu asuinkaupunkia välissä! Vaikka viime vierailustani oli pari vuotta vierähtänyt, olen heidänkin luonaan kuin yksi omista mukuloista ja hyvinkin kuin kotonani.

Ruuan jälkeen keksittiin vielä pyörähtää Gigantissa katselemassa kaverille uusia kuulokkeita toimistotuolilla ylitserullattujen tilalle. Samalla tarkasteltiin "sellasen imaisukihartimen" hintaa. Ikkunashoppailuksi kyllä jäi tällä kertaa kummankin kohdalla.

Venähtäneeltä uintireissulta palattuani tunsin oloni sen verran raukeaksi, että päätin mennä sohvalle pötköttelemään. Pistin Netflixistä Breaking Badia pyörimään. Katsoinkin samantien viisi jaksoa putkeen... Ja kello oli taas ihan liikaa :) Mullahan oli ollut suunnitelmissa käydä vielä vähintäänkin lenkillä, mutta voi sen lauantai-illan näinkin viettää!


No comments:

Post a Comment