Pages

2014-06-04

Uusi reppu ja urheiluvermeitä

Helsingin-reissulla Itiksen Partioaitassa iskin silmäni ihan sikahienoon Osprey-reppuun. Mua oli jo pidemmän aikaa kypsyttänyt iänikuisen vanha (no 3v) Haglöfs-reppuni, ja olin jo ajatuksen tasolla suunnitellut uuden veskan hankintaa. Okei, ihku-Ospreyllä hintaa 90e, ei viitsi ihan lennossa ostaa. Vaikkakin tämänkaltaisissa vehkeissä lasken hinnan vähänniinkuin käyttökertaa kohden, jolloin satasenkaan repusta ei vielä käytännössä hirveän kallis tule. Jos tuota seittemänkympin Corkeriakin on käytetty valehtelematta öbaut tuhat kertaa, niin eiköhän se ole loppuviimeksi ihan hintansa edestä palvellut.
Eläköityvä Haglöfs Corker M
Corker ei ole koskaan päästänyt sadetta läpi, reppujen yleisesti heikoin lenkki eli vetoketjut ovat pysyneet toimintakuntoisina eikä siinä edelleenkään mökkikäyttöön mitään vikaa ole. Kaikkien rähjääntymien, reppuun räjähtäneiden olut- ja Malibu-pullojen sekä sinne litistyneiden banaanien jälkeen ei vaan hirveän julkisissa tilaisuuksissa sitä enää kehtaa käyttää.

Minähän en käsilaukkuja käytä, en oikeastaan edes omista. On mulla joku pikkusiskon hylkäämä musta perusveska. Reput on vaan niin paljon kätevämpiä. Helsingistä palattuani siis rupesin ihan kunnolla tutkimaan uusia reppuvaihtoehtoja netistä. Ja aina palasin takaisin tuohon samaan Ospreyhyn. Ja päivää myöhemmin töiden jälkeen kävin sitten hakemassa sellaisen.


Osprey Tempest 20

Reppu ei paina juuri mitään, on ihan äärettömän hyvä selkään, siinä on klipsu kypärän kiinnitämistä varten ja vielä lenksut vaellussauvoille. Tilaakin siinä on pari litraa Corkeria enemmän, mikä helpottaa läppärin mahduttamista sisään. Koska reppu on suunniteltu ihan vaelluskäyttöön, on siinä myös pienet taskut lantiovyössä; havaitsin tämän hyvin käteväksi rullaluistellessani uimahalliin ja etsiessäni sijoituspaikkaa musan lähteelle eli luurille. Pakkaamisstrategia vaatii vielä vähän totuttelua; rakenne on lörömpi kuin Corkerissa eikä tässä Ospreyssä ole samalla tavalla pieniä taskuja irtosälälle, jota aina rahtaan mukana. Bat aiii lllaik it!

Shoppailun makuun päästyäni vingutinkin korttia sitten ihan huolella. Olin jo useammalla shoppailureissulla sovitellut lukuisia eri juoksutakkeja, ominaisuusvaatimuksina 1) niin kevyt ja ohut kuin mahdollista ja 2) tuulta ja vettä hylkivä. Eikä mikään oikein tuntunut hyvältä. Gorillakätisenä ihmisenä 90 % naisten vaatteista on mulle hihoista auttamatta liian lyhyet. Mutta Nike tekee riittävän pitkiä! Hinnasta huolimatta ostin siis tämän juoksutakin. Mieluummin mieluisa ja sopiva 100 e takki, kuin "kaipa tätä pystyy käyttämään" 40 e takki.

Kuva: www.sportamore.se
Nappasin Intersportin hyllystä vielä vähän "samaa sarjaa olevat" eli kolmiokuviolliset juoksushortsit kesäisempiin juoksulämpötiloihin.

Kuva: store.nike.com
Juoksuteeman mukaisesti heräteostostelin vielä juoksuvyö SPIbeltin. Vyön nimi tulee sanoista "Small Personal Item". Tyhjänä systeemi on käytännössä pelkkä remmivyö, mutta pussukka venyy vastaanottamaan vaikka kännykän, pankkikortin ja avaimet yhtä aikaa. Eikä hölsky.

Kuva: www.spibelt.fi
Yhteenvetona voimme tehdä päätelmän tämänhetkisestä lempiväristäni; näyttäisi olevan purppuraisen pinkki. Seuraavaksi tehtävänä olisi käyttää kaikkia näitä hankintoja koko rahan edestä. Lenkille mars!

1 comment:

  1. Mun mielestä käsilaukut on epäkäytännöllisiä, ja vasta pari vuotta sitten ostin ekan laukkuni :D mäkin käyttäisin pelkkiä reppuja, mutta tällä hetkellä en taida omistaa yhtään sellaistakaan (kaikki jäi Suomeen kun ne oli rikki, nyyh). Seuraavaks pitäisi tosiaan salikassia tai reppua lähteä hankkimaan!

    ReplyDelete