Pages

2014-10-04

Geokätköpäivä

Geokätköily on siitä mahtava harrastus, että paikan ja ajankohdan voi valita ihan vapaasti. Kätköjä miljoonia ja ihan ympäri maailmaa, pelkästään Suomesta taitaa löytyä noin 30 000 kätköä. Harrastusvälineeksi riittää pelkkä GPS:llä varustettu älypuhelin, ja ilman sitäkin voi pärjätä, jos katsoo kätkön sijainnin etukäteen kartasta.

Eilen sekä mulla, Miltsillä että Riksulla sattui olemaan vapaapäivä. Siispä lähdettiin kolmisin kätköretkelle Paimioon. Mitään valmista reittisuunnitelmaa ei tehty, vaan edettiin spontaanisti purkilta seuraavalle. Välillä vähän liiankin spontaanisti. "Mennään tästä vaan suoraan noiden kiskojen yli ja pellon poikki, niin on paljon lyhyempi matka!" "Öö mutta siinä pellon jälkeenhän tulee joku oja?" "Ai, ei vaan mun kartassa oo mitään ojaa!"

"Yllättävä" vesistö
Onneksi luonto tarjoaa myös sillan
Ja saimme myös muistutuksen siitä, että ainakin kätkön maastoluokitus kannattaa tarkistaa ennen kuin vaivautuu paikalle... Ihan kaikkenlaisiin akrobatiasuorituksiin sitä ei ilman turvavarusteita viitsi ryhtyä!

Väittäisin, että tämä huoltosilta ei ole sieltä vakaimmasta päästä.
Pari tuntia Paimio-cityssä pyörittyämme spotattiin kartalta juuri sopiva kätkö-trail muutama kilometri kauempaa, joten siirryttiin uusiin lähtökoordinaatteihin ja suunnattiin metsään. Tällä suht tuoreella reitillä oli 24 purkkia noin parinsadan metrin välein sijoiteltuna luontopolun varrella. Suurin osa oli ihan perushelppoja, mutta pari jännempääkin joukkoon mahtui. "Jos mä katon ja sä kurotat."

"Vähän siellä keskemmällä-" "Ai tääl aa JUST!"
Tiimityön avulla ponnistetaan vaikka T5-jemma puusta!
Trailin varrella paitsi kätköjen, myös suppilovahveroiden määrä oli sen verran korkea, että talteen oli saatava. Koska mitään koria tai pussia ei mukana tietenkään ollut, improsi Miltsi tuubihuivista ponnarin avulla keräysjutskan. Kanttarellejakin tuli vastaan.

Komea kanttarelli
Trailin loppuun päästiin sopivasti juuri kun alkoi sataa. Rikottua tuli myös oma henkilökohtainen "löytöjä yhdessä päivässä" -ennätys, ja uusi lukema on 31 ;) Aikaa kätköilyreissussa vierähti yhteensä sellaiset kuusi tuntia, mutta eipä meillä mihinkään ollut kiire! Sen verran nälkä metsässä hyppelemisestä kuitenkin tuli, että kun saman evästyksen voimalla (aamupala+välipala) piti vielä kätköilyn päälle istua  pari lisätuntia autossa, lopulta ruokapöytään päästessä mun top3-inhokkiruoka hernekeittokin maistui hyvältä. Tai sit se oli vaan sitä kun tulee vanhaksi ja makuaisti heikkenee :p 

No comments:

Post a Comment