Pages

2015-03-30

Tik-tok



Takana on nyt kaksi ja puoli kuukautta Genevessä. Aika on mennyt tosi nopeasti. Vaikka huomaan kyllä sopeutuneeni tänne jo paljon paremmin verrattuna alussa vallinneeseen tukahduttavaan ahdistukseen ja ulkopuolisuuden tunteeseen, vielä olen suhteellisen pihalla täällä. Olen kuitenkin saanut useammankin kaverin, ja sillä on oikeasti iso merkitys. Vaikka mistään sydänystävistä ei vielä voikaan puhua, on huomattavasti vähemmän pelottavaa suunnitella pidemmällä tähtäimellä viipymistä täällä, kun ei tunne olevansa niin yksin, ja on välillä muutakin tekemistä kuin istua tietokoneella kämpillä. Tämän pienen integroitumisjakson perusteella olen kyllä myös melkoisen vakuuttunut siitä, että soluun ei tulla jäämään kunhan mulla vain on töitä ja osaltani mahdollisuus osallistua vuokranmaksuun...

Torstaina lähdetään pääsiäisen viettoon Saksaan, ja mähän jäänkin sitten sille tielle; pienen koukkauksen kautta kotiudun Suomeen huhtikuun puolivälin nurkilla. Into palata takaisin Geneveen on kuitenkin tällä hetkellä kova. Enhän ole ehtinyt vielä käydä ihmettelemässä luonnontieteellisessä museossa tai saunomassa Bains des Pâquis'ssa, CERNissäkin olisi tarkoitus päästä poikkeamaan ;) Vielä on kumminkin tekemättä tarkemmat aikataulutukset ja käytännön suunnittelut Murun kanssa... Kaipa se seuraavaksi silti tulee Suomen suunnalla käymään, kun ei juhannuksen jälkeen ole ollut.

Paitsi Genevestä lähtö, myös dippatyön deadline lähestyy kovaa vauhtia, enkä ole vieläkään saanut kummaltakaan ohjaajalta kommentin kommenttia. Kolme viikkoa olen siis nyt odotellut. Suomi-ohjaaja on sentään viitsinyt huikata, ettei ehdi lukea työtä ennen pääsiäistä, "jee". Saksa-ohjaaja ei ole pihahtanutkaan. Alkaa pikkuhiljaa nostaa verenpainetta, kun täytyisi työ saada painoonkin tossa muutaman viikon päästä, enkä ihan luota siihen etteikö mitään korjattavaa sitä ennen olisi... Faktahan on se, että vappuun mennessä työn on oltava kansissa proffalla, oli sitten miten hiomaton "timantti" tahansa. Palautuksesta alkaa tikittää kuukauden tarkistusaika, ja kun arvosana näkyy opintorekisterissä, voi kipittää tiedekunnan kansliaan anomaan todistusta. Kesäkuun puolella siis.

Suomeen paluusta ja opiskeluista puheen ollen, sain tässä kuluneella viikolla kuningasidean osallistua ranskan alkeiskurssille Turussa. Koska aikataulu on lukukauden vaiheeseen nähden jokseenkin hölmö, täytyy kurssi suorittaa avoimen yliopiston puolella ja pulittaa siitä 115e. Mutta eiköhän siitä sen verran hyötyä ole! Puolitoista kuukautta kahdesti viikossa, alkaen sopivasti pari viikkoa mun paluun jälkeen :) Jos tosiaan tulisi tehtyä jotain järkevääkin sillä välin, kun proffa facepalmaa mun lopputyötä.

2 comments:

  1. Vitsi kun itselläkin olis varaa käydä kursseilla, yksin opiskelu on välillä vähän tylsää (ainakin kielien kanssa). Mutta duolingoa on länkytetty menemään edelleen suht ahkerasti! :D
    Meillä ei enää laiteta graduja painoon.:D Olin vähän pettynyt mutta toisaalta sen takia hyväksyminen kävi paljon nopeammin. Nyt vaan odottelet rauhassa sen dippatyön kanssa, tällä hetkellä kun et voi tehdä mitään sen asian eteen. Noi proffat tuppaa olemaan vähän omalaatuisia noiden aikataulujen kanssa :D Kivaa pääsiäistä Saksassa ja tervemenoa Suomeen! :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Meillä ainakin se painaminen täytyy ihan itse kustantaakin, tyypillisesti 25-30e/kpl, ja niitä pitää proffalle toimittaa kaksi (jotka päätyy laitoksen kirjastoon) ja sitten vielä kullekin ohjaajalle on ollut tapana antaa oma kappale... Ja äippäkin ilmoitti jo, että hänelle kans, ja kai sitä ittelleenkin vois yhden haluta :| Meinaan ahdistella Saksa-ohjaajaa kyllä taas tänään tai huomenna, sais luvan edes kuitata, että on huomioinut asian. Hajoo päääää!

      Kivaa pääsiäistä teille kans ;)

      Delete