Pages

2015-06-04

Murhayritys

Olipa kerran pieni Anna. Koska Anna oli ekohippi (ja köyhä), kulki hän mielellään polkupyörällä. Eräänä päivänä hän oli menossa tapaamaan ystäväänsä Kaarinaan. Koska matka Turusta Kaarinaan on kuitenkin kovin pitkä, hän päätti pyöräillä ihan vain Tuomiokirkolle asti, ja taittaa loppumatkan bussin kyydissä.

Innoissaan hän lähti matkaan rullaten kevyesti alamäkeä Hämeenkatua kohti. Uskollinen ratsu, Tunturi, kuitenkin koki itsensä niin mustasukkaiseksi ajatuksesta, että hänet kylmästi hyljättäisiin bussin vuoksi, ja päätti olla biaaatch ja vetäistä Pikku-Annaa turpiin. Tai tässä tapauksessa polveen. Liikennevaloista polkaistaessa kävi nimittäin niin, että (ehkä jokseenkin ruosteiset) ketjut paukahtivat nipsnaps poikki!

K.O.! *Tekken-ääni*

Pikku-Anna sitten levisi siihen nelikaistaisen kadun keskelle ja Tunturi rojahti vielä syliin istumaan, ettei se kamala Anna vain hylkää ja lähde sen huithapelin bussin matkaan. Joka sekin luonnollisesti pyyhälsi matkoihinsa ennen kuin Pikku-Anna sai kerättyä itsensä ja Tunturinsa tiestä. Ei muuta kuin U-käännös kohti kotia, Tunturi talutuksessa.

"Just a scratch ;)", kehui Muru. Mutta tän pinta-alan scratch kirvelee jo ihan kivasti, viimeistään kun hieroo siihen sopivasti desinfiointiainetta. Ja turvotuskin on sellainen, ettei ihan tee mieli laittaa farkkuja jalkaan. Aijoo, niistäkin on nyt yksi pari vähemmän valinnanvaikeutta.

Kyseinen sairaalloisesta mustasukkaisuudesta kärsivä kapine on ollut mulla väliaikaispyöränä. Episodin jälkeen ensimmäinen ajatus oli luonnollisesti heivata rakkine Aurajokeen, mutta se mainittu ekohippi sisälläni ei olisi suvainnut tätä. Rea - joka avuliaasti lainasi oman hyväluontoisemman kaksipyöräisensä käyttööni toistaiseksi - ehdotti kulkupelin vapauttamista luontoon (i.e. perjantai-iltana lukitsemattomana kauppatorille). Taidan kuitenkin ilmoittaa jossain fabon roskalavaryhmässä, että saa tulla hakemaan ken löytää itsestään intoa ruveta ketjunvaihtohommiin. Ja soitan isille, että toimittaa mulle seuraavan väliaikaispyörän romuvarikolta.

2 comments:

  1. Auts!! Aikamoinen tälli. Pikaista paranemista :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ei se loppuviimeks onneks ollut niin paha, iho rikki ja iso mustelma. Nyt jo tänään vois uskaltaa laittaa housut jalkaan ilman pelkoa, että rupeutuu kiinni kankaaseen ;D

      Delete