Pages

2016-01-27

Alpine Excitement


Whiiiiiiiiiii! Pääsin rinteeseen ekaa kertaa kuuteen vuoteen ja oon ihan kreisinä! Okei, kokeilinhan mä edellisvuonna lumilautailua, mutta nappulamäkeä ei lasketa rinteeksi. Espanjalainen kaveri siis tuossa osti itselleen lumilaudan, ja lähdin tietenkin messiin testitukihenkilöksi Crozetin laskettelukeskukseen Juralle kun kerran samaan kyytiin mahtui :) Laskettelupuku ja merinokerrasto on luonnollisesti Suomessa, mutta ammattitaidolla onnistuin toteuttamaan (käytännössä hyvinkin keväisiin lämpötiloihin liiankin) lämpimän kerrospukeutumiskokonaisuuden. Hanskat pöllin Murulta ja kämppis lainasi laskettelulasit.

Ei olisi voinut parempaa säätä toivoa; auringonpaistetta käytännössä pilvettömältä taivaalta - ne muutamat ilmassa leijailevat hattarat jäivät alapuolelle hissin hilatessa meidät 1600 metrin korkeuteen. Lippujonossa oli pari miljoonaa muutakin ihmistä lauantain kunniaksi, mutta kohtuullisessa ajassa päästiin mekin gondolin kyytiin. Jura ei välttämättä ihan Alppien huippujen korkeuteen ulotu, mutta siitä huolimatta maisemat oli käsitämättöän upeat. Ehkä osaksi juuri siitä syystä, että Juralta käsin pystyy ihailemaan niitä Alppeja :)


Ensimmäisen keskieurooppalaisen laskettelukokemukseni perusteella tein sellaisen johtopäätöksen, että rinneluokituksissa käytetään täällä ja Suomessa ihan eri skaalaa. Miten voi vihreä aloittelijoiden rinne jo paikoin vaikuttaa melko hurjalta? Kolmatta kertaa elämässään suksilla seissyt Mina joutui välillä napsauttamaan monot irti ja kantamaan suksensa alas. Sinisiin vielä itse uskalsin, mutta vaativammat mäet sai kyllä jäädä väliin, ainakin vielä tällä tämäntalvisella "neitsytlaskulla". Niin ja referenssinä että Ylläksellä olen kyllä jotenkin selviytynyt sen maailmancup-mäenkin hengissä. Myös jarrutustaidot saa olla terässä, kun paikoin rinteet päättyvät kutakuinkin kymmenen metriä ennen aitaa tai jotain rakennusta. Ai niin - jo lähtökohtaisesti saa olla tarkkana mihin suuntaan lähtee liukumaan, sillä rinnekarttojen olemassaoloa ala-aseman kiskaa lukuunottamatta ei selvästi ole koettu tarpeelliseksi, eikä hissitasanteella mahdollisesti esiintyvä sininen tai vihreä nuoli takaa kuin sen kyseisen näkyvän mäenpätkän laskukelpoisuuden. Myös jännittäviä terävälinjaisia cliffejä on siellä täällä.

Kaikesta huimasta huolimatta selviydyttiin laskuista täysin vammoitta, vaikkakin lopulta taisi jokaista jalkaa jo jomottaa ihan huolella. Oudokseltaan laskettelumonot kun ei ole mitenkään ergonomisimmat jalkineet. Pientä jännitystä elämään toi vielä lopuksi Minan kilpajuoksu (kirjaimellisesti, sukset olalla huipulta alas) viimeistä kello neljän gondolia vastaan, mutta saatiin todeta "kello neljän" olevan hyvinkin joustava käsite, tarkoittaen että itse päästiin kyytiin 17:15 reilun puolen tunnin jonotuksen jälkeen.




Nyt hingututtaisi kovin omistaa ikiomat sukset. Mulla ei omia lasketteluvälineitä ole ollut koskaan, mutta järjellä ajatellen vielä en ole ihan varma kannattaako tässä vaiheessa hankkiakaan. Koska meillä ei ole autoa Genevessä, vaatii vuorille pääsy aina vähän järkkäilyä. Niin aikataulullisesti kuin tilankin puolesta, ihan mihin tahansa Smartiin ei sukset kuitenkaan mahtuisi. Ja välillä kai laskettais Suomessakin, tai Saksassa ainakin? Eikä välineiden kanssa sinne tänne lentäminen ole mitenkään super-jees. Jos lisäksi arvioidaan välinevuokrauksen kustantavan 25 euroa yksittäiseltä päivältä, pitäisi omia välineitä käyttää sellaiset 15-20 kertaa ennen kuin uutena ostetut omat välineet tulisi vuokrausta halvemmaksi. Koska tähänastisessa elämässäni olen ollut kirjanpitoni mukaan laskettelemassa yhteensä kymmenisen kertaa, kuluisi tähän samalla harrastusfrekvenssillä noin 40 vuotta. Lisäksi vuokraamossa voi fiilisken mukaan päättää, tekeekö mieli pyllähdellä ennemmin suksilla vai lumilaudalla. Molempien omaksi hankkiminen kustantaisikin sitten jo hiukan liikaa.

Omien välineiden kanssa ei kuitenkaan tarvitsisi joka kerta pönöttää puolta aamupäivää vuokraamon jonossa sormet ristissä toivoen saavansa sopivat vermeet... Lisäksi voisi kuvitella, että kun omat välineet löytyy, alenee kynnys lähteä rinteeseen. Yleisesti oon sitä mieltä, että harrastusvälineiden hankinta ja muut harrastuskulut kuuluu matkailun ohella rahantuhlauskohteista järkevimpiin. Löytyiskö keltään ultimaattisen valaisevaa ja vaikkapa kokemusperäistä mielipidettä aiheeseen?



Whiiiiiii! After several years I finally got a chance to do some skiing again ^^  I got a ride from a friend to Jura Crozet station and spent the whole Saturday testing the slopes. ...Excluding the time I spent in the queue for rental equipment, skipass, and the lifts, which in total was roughly half of the day :p Still totally worth all that time - the view from the top was absolutely stunning! Now I'm sort of tempted to buy my own gear, but when I rationalize it, I'm still not quiiiiite sure. It is not always so easy to transport them and when renting I can always make a choice between skis and a snowboard.

5 comments:

  1. Eläessäni en ole laskenut, en suksilla enkä laudalla, joten en ota kantaa. :D Pulkalla olen ja skidinä mentiin jäämäkeä seisovilteen (fiksua, siinä kun ois pään lyönyt). Mutta nyt on kyllä mun makuun maisemat!

    ReplyDelete
  2. Ihanaa, että joku muu on samaa mieltä, että jo sinisetkin rinteet on aika hurjia näillä leveyksillä, haha :'D kerran oli pakko mennä punaista rinnettä alas vähän matkaa kun eksyin vähän reitiltä, ja no, mateluvauhtia mentiin mutta alas pääsin hengissä. Tänä talvena en ole vielä kertaakaan päässyt laskemaan. Mä ostin viime vuonna lasketteluvaatteita ja monot, ja tänä vuonna sain kypärän ja lasit lahjaksi, mutta vielä puuttuu omat sukset ja sauvat, tähän mennessä olen joko vuokrannut tai lainannut. Ehkä sitten ensi vuonna täydennän varustustani taas.:D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kyllä mä vielä aion punaisiakin kokeilla, pienen harjoittelun jälkeen! :D Täällä tosin vaikuttaa vahvasti siltä, ettei suksien hankintaa enää tänä talvena tarvi edes harkita. Meidän Crozetissa laskemilla eteläpuolen rinteillä ei ole lunta enää lainkaan, ja varjon puolellakin rinteitä on auki ruhtinaalliset kolme kolmasosaa (huipun pätkät) sekä yksi vihreä koko matkalta. Ja joet virtaa siihen malliin hurjasti, että taitaa jokunen kuutio sulamisvesiä olla jo joukossa.

      Delete
    2. No te oottekin siellä etelässä...:D Täälläkin on kuulemma jo alkanut vähän kokkaroitua ne rinteet, eli tuskin käyn täällä ollenkaan laskemassa, ehkä sitten Ylläksen reissulla :) Jos ensi talvena olisi vähän paremmat rinneolosuhteet niin voisi kausikorttiakin harkita, päiväliput on tosi kalliita ainakin meillä!

      Delete
    3. Tohon mäkeen päivälippu maksoi 26 euroa, ja sillä olisi halutessaan saanut laskea myös joissain muissa Juran kohteissa, jos olisi viitsinyt päivän aikana vaihtaa paikkaa. Mielestäni ihan kohtuullinen hinta, kun ei Suomen nyppylöilläkään ainakaan halvemmalla pääse. Tarkistin, ja Ylläksellä päivälippu on huimat 37e!

      Delete